sunnuntai 21. elokuuta 2011

Kärpästen herrasta...

....tsssrrrrrrrr..... tsap!.... -Kälpästen hella, suuli suomalainen kiljakelho.

 Näinpä totesi aikoinaan Jörn Donner, napattuaan kärpäsen lennosta lukiessaan kyseistä teosta. No nyt luin sen minä, Janski, mutta minun kämpässänipäs ei ole kärpäsiä. (in your face, suuren suomalaisen kirjakerhon studio!!)


 Säännöllisin väliajoin innostun lukemaan klassikoita. Jopa Moby Dickin olen kahlannut ja lukiossa valitsin äidinkielen aineen pohjaksi Odysseian. Myönnettäköön että Odysseiasta luin runojen sijasta vain takaosan tiivistelmän. Mutta turha tulla pyytelemään syvällisiä analyysejä tai kuvitella että Janskipa on sivistynyt persoona. Luen näitä kirjoja samasta syystä kuin 90% ihmisistä jotka vaivautuvat siihen. Voidakseni sanoa lukeneeni ne. Siis ihan vaan päteäkseni.

 Olen kuitenkin liian laiska ollakseni lahjakas pätijä. Luen kyllä kirjan, mutta en jaksa opetella mitä tyylisuuntaa se edustaa, ottaa selvää miten se vaikutti omana aikanaan, mitä palkintoja se voitti minäkin vuonna ja niin edelleen. Hyvä jos muistan kirjailijan nimen. (William Golding, enkä luntannu. En ainakaan myönnä). Nämä näppärät yksityiskohdat kun olisivat pätemiseen paljon hyödyllisempiä. Sivistyssana sinne, Ernest Hemingway tänne. (Juu, oon lukenu myös Heminwaytä. Ja käynyt Ugandan vanhimassa hotellissa, jossa myös herra itse on käynyt. Ai niin, mutta täähän olikin kirjallisuudesta. Pädetään Afrikalla myöhemmin...) Minulle näiden kirjojen lukeminen on vähän kun keräilisi postimerkkejä vain koska joku sanoi sen olevan hienoa.
 (Ja todellisuudessa tämänkin tunnustuksen tein vain näyttääkseni hauskalta, mutta tavalla josta näkisi että oikeestihan toi Janski on tosi fiksu ja sivistynyt ja kaikkee...)

 No mitä tulee siihen Kärpästen herraan, niin sanotaan että henkilökohtaisesti en lähtisi ihan heti lauman pikkupoikia kanssa telttailemaan autiolle saarelle. Siinä touhussa kun voi hajota pää...

   Janski kuittaa




2 kommenttia:

  1. Kiitos hyvästä ja osuvasta analyysistä kirjaharrastelijoitten maailmaan. Voisinko kuitenkin tiedustella, miten pikkupoika määritellään? Tarkoitatko tällä fyysisesti vai henkisesti nuorta innokasta yksilöä? Onko telttaseuralaisillesi kenties olemassa jotain ikärajaa?

    - Metsänlapsi

    VastaaPoista
  2. Hyvä Metsänlapsi.

    Kiitos kommentistasi. Kärpästen herra -romaanissa Tyynenmeren saarella majaileva poikaporukka, joka innostui lahtaamaan sikojen lisäksi myös toisiaan koostui alle puberteetti-ikäisistä yksilöistä. Tällöin "pikkupoika" viittaa sekä fyysisesti, että henkisesti nuoreen henkilöön. Kun vielä kyseessä olevien nuorten murhanhimo kohdistui juuri joukon henkisesti kypsempiin yksilöihin, voidaan henkistä kypsymättömyyttä korostaa.
    Myös pään hajoaminen viittaa sekä henkiseen että fyysiseen. Muiden henkinen hajoaminen johti Possu-nimisen pojan pään fyysiseen hajoamiseen.
    Edellä mainituista syistä ollen itsesuojelu-vaistoni kehottaa minua välttämään vastaavanlaista lomaseuraa. Toki jos kyseessä olisi vierailu paratiisi-saarelle tusinan Macgyvereitä kanssa, olisi tarina toinen. Saavutettuani sopivan rusketuksen (sellaisen joka muodikkaasti korostaisi pisamiani, muttei saisi ihmisiä luulemaan kodikseni Jersey Shorea), olisi kotimatkaa varten purukumista ja kookospähkinöistä rakennettu huvipursi valmis. Matka taittuisi rattoisasti Pina Coladaa nauttiessa.

    VastaaPoista